Niilon, Lassin ja Kertun blogi

Kovasti näyttää siltä, että olen siirtymässä yksiin päiväuniin. Tänään nukuin kahdentoista jälkeen vajaat pari tuntia ja sitten viiden aikaan 15 minuuttia. En yhtään enempää! Iltaunille menin sitten puoli yhdeksän maissa. Äippä on ihan kummissan kun minusta on tullut yhtäkkiä näin iso. Aamutkin ovat meillä taas jatkuneet vähän pidempään, nukun yleensä kahdeksaan. Äipän mielestä se on ihanaa, se kun tykkää kukkua illalla ja on aina tosi väsynyt aamulla. Nukun muuten päikkärit nykyisin omassa sängyssä, jossa voin pyöriä ja kieriä vapaasti. Vaunuissa alkaa olla niin ahdasta, etten mahdu siellä juurikaan liikkumaan!

Olen alkanut jutella ihan hirveästi. Aamulla hihkun äipälle sängyssä "vau-vau-vau-vauva!!" ja äipän mielestä se on suloista. Se sitten aina kyselee minulta, että "onko Niilo vauva" ja minä tietysti kuuliaisesti vastaan "vauva". Tänään kaupassa istuin ostoskärryissä ja huutelin "vauva! vauva! vauva!". Ihmisten mielestä olin suloinen, ne vilkuttelivat ja hymyilivät minulle. Kaupassa oli myös ihana pieni tyttö, jolle minä ensin hymyilin ja joka sitten vilkutteli minulle hyllyjen välistä. Minä olin aivan myyty!

Minä tykkään myös muiskautella lentopusuja, yleensä äipälle tai iskälle. Tänään tosin päätin muiskauttaa myös yhdelle sedälle, joka tutki kaupan näkkileipävalikoimaa. Setää nauratti kovasti, miksiköhän?