Sunday, February 19, 2006

 

Puolivuotisjuhlia ja uikkaamista


Eilen minulla oli puolivuotispäivät! Äippä taivasteli, että miten se aika voi niin nopeasti mennä, vastahan minä kuulemma synnyin, mutta minusta on kyllä kivaa olla puolivuotias. En ole enää mikään vauva vaan jo iso poika ja osaan jo tehdä kaikenlaista!

Aamulla meillä olikin sitten ensimmäinen vauvauintikerta. Äippä ja iskä vähän pelkäsivät, että mitä siitä tulee, kun se oli vasta kello 10, mutta kaikki meni hienosti! Nukuin edellisen yön heräämättä kertaakaan ja olin ihan pirteä kun mentiin uimahallille. Istuin hienosti itsekseni kaukalossa kun äippä pesi itsensä ja sitten pääsin myös suihkuun. Siellä oli jo tosi kivaa! Sitten me mentiin äipän kanssa altaalle ja iskä odotti meitä siellä. Kun pääsin veteen, aloitin hurjan potkuttelun ja läiskimisen. Se oli tosi hauskaa! Uimaope näytti iskälle erilaisia liikkeitä ja minä sitten sain uiskennella vedessä mahallaan ja selällään. Ensi kerralla saan kuulemma kuupalla vettä naamalle ja kun olen siihen tottunut, saan aloittaa sukeltelun harjoittelemisen. Ryhmässä oli muitakin lapsia ja vauvoja ja minusta oli tosi hauskaa katsella kun muutkin uivat. Uinnin jälkeen menin taas äipän kanssa suihkuun, sitten rasvattiin ja puettiin päälle ja lopuksi join vielä maitohörpyt. Nukahdin sitten kaukaloon ja kun päästiin kotiin, iskä vaan nosti minut vaunuihin jatkamaan unia ja kyllä unet maittoivatkin. Harmi juttu, että ensi viikolla ei ole uintia kun on talviloma, mutta sitten taas seuraavalla viikolla pääsen uikkaamaan.

Ylähampaat ovat edelleen tekeillä. Äippä sanoo, että ien pullottaa siihen malliin, että pakosti ne kohta tulevat läpi, mutta tiedä siitä sitten. On tosi tylsää kun suu on ihan kipeä, mutta reippaasti minä olen silti syönyt. Täytyyhän kasvavan nuoren miehen syödä, että jaksaa touhottaa. Äippä ja iskä ovat välillä ihan uupuneita, mutta minä senkun porskutan. Välillä minusta tuntuu, että olisi hyvä, jos äiskä ja iskäkin vähän touhottaisivat enemmän, vierivä kivi kun ei sammaloidu. Enkä minä halua sammaleista äiskää ja iskää.

Ensi viikolla onkin tosi kivaa, kun iskä on koko viikon kotona. Iskä pitää viimeisen isyyslomaviikon ja leikkii minun kanssani joka päivä! Tänään iskä meni hiihtämään Hyvinkään hiihtoon Kapa-sedän kanssa, meinasivat hiihtää 20km. Toivottavasti iskä ei hiihdä itseään ihan puhki, että jaksaa sitten ensi viikolla leikkiä kunnolla minun kanssani.

Tuesday, February 14, 2006

 

Hampuja tulossa

Minulla oli tänään hammashoitaja ja se oli aika hassua. Hassua siksi, että me oltiin lähdössä ja äippä puki minulle päälle ja sitten minä teinkin ison kakkeluksen. No äippä sitten joutui vaihtamaan vaatteet ja viemään minut pesulle ja totta kai siinä meni aikaa vaikka kuinka. Äippä soitti hammashoitajalle ja sanoi, että me ollaan myöhässä, mutta ei se kuulemma haitannut.

Hammashoitajatäti katsoi suuhun ja sanoi, että sieltä on juuri puhkemassa ylähampaat. Sitähän minä olen yrittänyt sanoa, ovat nimittäin olleet aika kutiavat ja kipeät viime aikoina. Alhaalle on myös tulossa kohta kaksi hampua lisää. Minä olen jo aika iso poika!

Täti antoi minulle oman hammasharjan (jota jo vähän maistoin) ja fluoritabletteja, joita minun pitää alkaa syödä. Kaikkea sitä pikkupojan täytyykin muistaa! Äiti sanoi, että tänään illalla me kokeillaan hampaiden harjausta ensimmäistä kertaa. Minua onkin kovasti kiinnostanut kun äiti pesee omia hampaitaan, joten kivaa kokeilla samaa myös itse.

Monday, February 13, 2006

 

Herra A-guu

Ensimmäinen kunnon jokeltelusanani oli a-guu. Olin aika pieni kun sen keksin. Iskä väitti, että yritän sanoa "Åbo", äippä taas sanoi sen olevan "laguuni". Tiedä sitten mikä on, eipä minulla ole aavistustakaan mitä kumpikaan noista tarkoittaa. Nelikuisena keksin kiljumisen, viisikuisena taas murisemisen. Olen kiljunut ja murissut viime kuukausina niin paljon, että ei ole oikein jokeltelulle jäänyt aikaa, mutta eilen aamulla keksin avata sanaisen arkkuni. Äippä sanoi, että olen taas pikkuherra A-guu. Mutta vaikka jokeltelenkin taas, muistan kyllä kiljua aina välillä. Se vasta tekee hyvää äänihuulille.

Eilen äippä antoi minulle jotain tosi hassua: kanaa. Sain sitä kasvissoseen seassa ja hyvin maistui. Tänään äippä antoi sitä taas peruna-porkkanan seassa, mutta sitä oli aika paljon ja se oli aika möykkyistä. Äippä kyllä väitti muhentaneensa sen kunnolla, mutta eipä siltä näyttänyt! Sitten äippä antoi periksi ja pyöräytti koko aterian muutamaan kertaan sauvasekoittimella. Lihasta tuli niin paljon kivempaa ja sitten söin taas reippaasti! Kasvislihasosetta syön yleensä päivällä noin pilttipurkillisen verran ja sitten toisen samanmoisen satsin hedelmä- tai marjasosetta päälle.

Äippä kävi tänään vihdoin kampaajalla. Minä olen yrittänyt moneen kertaan sanoa äipälle, että tuolle kuontalolle voisi tehdä jotain, mutta eipä se ole jaksanut lähteä kampaajalle. Hankalaa, mukamas, minun kun pitäisi mennä hoitoon siksi aikaa. No sitten isotäti Sari sanoi äipälle, että nyt kyllä soitat ajan ja minä menen sitten sinne hoitoon ja Ainon kanssa leikkimään. Hienosti se sujuikin, minä vaan naureskelin isotädille ja Aino hoiti minua hienosti. Ehdittiin me yhdessä Ainon kanssa katsomaan Maisa-hiirtäkin. Se oli tosi hauska. Toivottavasti äippä ostaa minullekin sellaisen joskus.

Wednesday, February 08, 2006

 

Vihdoinkin taas partsipäikkärit


Meillä on äidin kanssa ollut hermot ihan kireällä, kun on pakkastanut niin kovasti viime päivinä. Eilen aamulla jouduin vielä nukkumaan sisällä, mutta illalla pääsin sitten jo parvekkeelle ja tänään on ollut ihanaa olla partsilla nukkumassa! Sisällä äippä pukee minulle kypärämyssyn päähän ja laittaa vaunuihin, mutta ei se ole sama kuin ulkona nukkuminen. Huijausta, sanon minä.

Olen jo monta päivää hokenut äipälle, että tänne pitäisi kirjotella kuulumisia, mutta eipä se ole ehtinyt. Kiireitä, mukamas. Äippä on viime päivät kutonut minulle uusia hahtuvia, että saisin ne päiväunikäyttöön. Tänään se alkoi jo tehdä jalansuuresoreita, mutta purki ne sitten kun kuulemma olivat rumat. Tällä viikolla minulla on muuten ollut päikkäreilläkin kestovaipat päällä! Villahousujen kanssa ne on aika mukavat unilla. Päivisin meillä ei ole kertiksiä enää käytetty pitkään aikaan, ja nyt äippä yrittää keksiä, et minkälaisen keston se uskaltaisi laittaa minulle yöksi. Olen nimittäin öisin aika kova poika pissaamaan! Tähän asti äiti on ostanut kestot joko uusina tai sitten käytettyinä, mutta nyt se aikoo kuulemma ommella itsekin niitä. Äippä ja mummi kävivät viikonloppuna vaippakarkeloissa ja mummi osti sieltä minulle bambu- ja hamppukangasta, niistä äippä sitten tekee imuja vaippuleihin. Aika jännää.

Minulla on muuten aika monta reissua tiedossa. Maaliskuussa meidän perhe on menossa viikonlopuksi Tampereelle ja sitten minä lähden äipän ja mummin kanssa vielä Ruotsiin. Huhtikuuksi iskä on suunnitellut Rooman matkaa, ja kesäkuussa meidän poppoo lähtee taas Ruotsiin. Minusta on tulossa varsinainen Reissu-Niilo, ja sehän vasta hauskaa onkin. Äippä sanoi, että minulle otetaan vaunut mukaan, että voin sitten nukkua päiväunet niissä.

Friday, February 03, 2006

 

Jääkukkia ikkunassa

Tänään oli aikamoisen kova pakkanen. Aamulla oli -14 astetta, iltapäivällä pakkanen vielä kiristyi. Äiti sanoi, että saan silti mennä nukkumaan parvekkeelle. Me puettiin päälle ihan kamalasti ja sitten äiti laittoi minut vaunuihin ja harson eteen ja taljan vielä päälle. Sisällä vaunuissa oli tosi mukavaa, vaikka ulkona pakkanen paukkuikin! Nukuin aamulla yli kaksi tuntia ja äippä oli jo huolissaan kylmästä, mutta sitten äippä laittoi lämpömittarin vaunuihin ja totesi, että harson takana hengitysilma oli +2-asteista. Pääsin siis iltapäivälläkin nukkumaan ulos. Äsken kun heräsin, oli ulkona jo -17 astetta, aika kylmä siis. Mutta minä olin ihan lämmin vaunun sisällä!

Koska tänään oli niin kylmä ulkona, äippä otti partsivaunut sisälle lämpenemään ennen unia. Kuinkas ollakaan, kun minun piti mennä unille, Väiski-kissa nukkuikin vaunuissa! Väiskiä kiinnostaa minun vaununi ihan kamalasti, mutta se ei ikinä yritä mennä sinne silloin kun minä olen siellä. Muulloin kylläkin. Väiski varmaan toivoo, että silläkin olisi omat vaunut, jossa voisi ottaa päikkärit.

Tänään söin porkkana-maissia (äippä sanoi, että nyt voidaan kokeilla porkkanaa uudestaan ja se oli tosi namia! Eikä tullut edes masu kipeäksi!) ja mustikka-puolukkaa. Aika hyviä muuten nuo marjat, kun niiden makuun pääsee. Äiti lupasi tehdä minulle mustikkasoppaa joku päivä, se on varmaan namia. Varmaan aika hyvää puuron kanssa. Olen nyt kahtena iltana syönyt iltapuuroa ja se kyllä täyttää kivasti masun. Silti kiskaisen vielä maitopullosta höräykset päälle, että saan vähän yövaippaan täytettä.

Thursday, February 02, 2006

 

Aamupusuja

Minun oma äippäni on kyllä aika hassu aamuisin. Aika laiska tapaus, etten sanoisi. Tänäänkin heräsin kahdeksalta, mutta äitiä vaan nukutti. Potkuttelin siinä vieressä ja äiti halusi vaan pötkötellä. No sitten puoli yhdeksältä äippä vihdoin suostui nousemaan. Ehdin sitä ennen antaa ainakin sata aamupusua äipälle! Eipä varmaan äippäkään haluaisi vaan sängyssä kölliä, jos olisi iso ja painava yövaippa housuissa! Olen muuten huomannut, että jos väännän sänkykakat heti aamusta, saan äidin nopeammin ylös. Mikähän siinäkin on? Hassua.

Iltaisin nukahdan aina omaan sänkyyn, mutta yöllä hihkun äidille, että tulisin viereen. Aluksi äiti yritti aina vaan vaientaa minut tutilla, mutta minäpä vaan heitin tutin pois ja jatkoin hihkumista. Nyt äippä on ymmärtänyt, että on paljon mukavampaa, kun pääsen kainaloon nukkumaan. Eipä tartte sitten enää tuttia laitella tai hihkumista kuunnella! Äipän ja iskän välissä on tosi kivaa nukkua ja joskus meidän kissatkin tulee samaan sänkyyn. Siinä me sitten koisitaan koko perhe.

Tänään on mukava pakkaspäivä. Onneksi pakkasta on kuitenkin sen verran vähän, että pääsin ulos nukkumaan päikkäreitä. Sisäpäikkärit on tosi tylsät, mielummin nukun ulkona vaunuissa. Raittiissa ilmassa uni maittaa paljon paremmin. Äiti sanoi, että kohta pitää ottaa vaunujen ratasosa käyttöön kun minä olen niin pitkä poika. En kuulemma enää kohta mahdu vaunukoppaan nukkumaan.

Se onkin sitten jo jännempi juttu, että kohta voidaan lähteä rattailla ihan kävelylle! Minä aion siis vain istua rattaissa ja katsella maisemia ja äippä saa työntää vaunuja hiki hatussa. Tähän asti olen aina lenkeillä nukkunut vaunukopassa, sieltä kun ei maisemia juurikaan näe. Osaan istua jo aika hyvin lattialla, joten pääseen siis pian vaunuihinkin istumaan.

Minulle pitäisi ostaa myös uusi turvaistuin autoon. Tähän asti olen istunut vauvakaukalossa, mutta se alkaa olla minulle pieni. Ja minä olen sen verran iso mies, että mielummin minä istuisin kunnon istuimessa! Ukki lupasi jo ristiäisissä, että hän ostaa minulle sitten istuimen ja kohta meidän pitää niitä lähteä katsomaan.

This page is powered by Blogger. Isn't yours?