Niilon, Lassin ja Kertun blogi

Ensimmäinen kunnon jokeltelusanani oli a-guu. Olin aika pieni kun sen keksin. Iskä väitti, että yritän sanoa "Åbo", äippä taas sanoi sen olevan "laguuni". Tiedä sitten mikä on, eipä minulla ole aavistustakaan mitä kumpikaan noista tarkoittaa. Nelikuisena keksin kiljumisen, viisikuisena taas murisemisen. Olen kiljunut ja murissut viime kuukausina niin paljon, että ei ole oikein jokeltelulle jäänyt aikaa, mutta eilen aamulla keksin avata sanaisen arkkuni. Äippä sanoi, että olen taas pikkuherra A-guu. Mutta vaikka jokeltelenkin taas, muistan kyllä kiljua aina välillä. Se vasta tekee hyvää äänihuulille.

Eilen äippä antoi minulle jotain tosi hassua: kanaa. Sain sitä kasvissoseen seassa ja hyvin maistui. Tänään äippä antoi sitä taas peruna-porkkanan seassa, mutta sitä oli aika paljon ja se oli aika möykkyistä. Äippä kyllä väitti muhentaneensa sen kunnolla, mutta eipä siltä näyttänyt! Sitten äippä antoi periksi ja pyöräytti koko aterian muutamaan kertaan sauvasekoittimella. Lihasta tuli niin paljon kivempaa ja sitten söin taas reippaasti! Kasvislihasosetta syön yleensä päivällä noin pilttipurkillisen verran ja sitten toisen samanmoisen satsin hedelmä- tai marjasosetta päälle.

Äippä kävi tänään vihdoin kampaajalla. Minä olen yrittänyt moneen kertaan sanoa äipälle, että tuolle kuontalolle voisi tehdä jotain, mutta eipä se ole jaksanut lähteä kampaajalle. Hankalaa, mukamas, minun kun pitäisi mennä hoitoon siksi aikaa. No sitten isotäti Sari sanoi äipälle, että nyt kyllä soitat ajan ja minä menen sitten sinne hoitoon ja Ainon kanssa leikkimään. Hienosti se sujuikin, minä vaan naureskelin isotädille ja Aino hoiti minua hienosti. Ehdittiin me yhdessä Ainon kanssa katsomaan Maisa-hiirtäkin. Se oli tosi hauska. Toivottavasti äippä ostaa minullekin sellaisen joskus.