Niilon, Lassin ja Kertun blogi

Viime viikolla äippä vei minut jännään paikkaan. Siellä syödään, nukutaan ja leikitään ja ulkoillaankin aika paljon. Siellä on paljon lapsia ja tätejä ja aika kivaa.

Aluksi minä luulin, että olen siellä vaan vähän leikkimässä ja minusta oli tosi tylsää, kun äippä haki minut sieltä pois. Minä vain huusin selkä kaarella kun olisin mielummin jäänyt leikkimään! No äippä sitten vissiin päätti, että saan olla siellä koko päivän kun nyt minä yhtäkkiä menen sinne aikaisin aamulla ja sitten minut haetaan kotiin vasta ennen iltaruokaa. Aika outoa, mutta ei se kauheasti haittaa. Iltaisin olen kyllä sitten istunut aika lailla äipän sylissä ja äippä sanookin, että saan istua siinä ihan niin paljon kuin haluan. Se on hauskaa! Äippä sanoo, että se nauttii siitä kun hetken haluan istua ihan paikoillani, normaalisti kun vaan mennä vipellän koko ajan.

Äippä käy päivisin sellaisessa paikassa, jonka nimi on työ. Työhön mennessä sen pitää pukea päälle, laittaa meikkiä ja pestä hampaat. Kun äippä aamulla on laittanut deodoranttia, minä otan kanssa sen purkin ja laitan sitä juttua napaan paidan alle. Äippää se jostain syystä naurattaa. Iskäkin käy sellaisessa työssä, mutta se on käynyt siellä aina.

Tässä muuten vähän uusia juttuja, joita minä osaan sanoa: tätätyy (lintu sanoo niin), kotkotkot (sanoo kana), mruu (lehmä) ja hau-hau-hau (hauva). Niin ja sitten osaan sanoa isssiii, se tarkoittaa omaa iskää. Iskästä on kiva, kun minä en enää sano sitä äidiksi.