Niilon, Lassin ja Kertun blogi

Heippa kaikille!

Meidän perheellä on ollut aikamoista hulinaa viimeiset pari kuukautta. Minä olen käynyt hoidossa ja äippä ja isi töissä. Meidän tontille on ilmestynyt talo!

Olen kovasti lisännyt sanavarastoani. Kun minulle annetaan jotain, nyökkään ponnekkaasti ja sanon päppis (=kiitos). Äippää minä kutsun nimellä äitiiiiiii ja kun oikein hellälle päälle alan, sitten äiti-titi. Iskää kutsun nimellä isiii ja myös hänen varalleen on minulla hellittelyversio: isi-titi. Unikaverini Rotta on yleensä titi ja häntä minä kohtelenkin aina hellästi. Rotta muuten sanoo pääp pääp pääp, vaikka äippä väittääkin sen sanovan piip, piip, piip. Hassu äippä.

Minulla oli tuossa yksi mahatauti, jolloin kakkaa tuli aika paljon. Osaan hyvin pontevasti ilmoittaa, kun kakka on tullut. Äippä sanookin, että se on nyt meillä käytetyin sana, kun kellokin on minun mielestä kakka (se sanookin kak-kak). Samalla sanalla kutsun myös kukkaa. Joskus minulta pääsee paukku, ja sekin on kakka. Kätevää!

Minä olen nykyisin kova poika syömään itse ja se on hauskaa! Yleensä annan äipän tai iskän vähän auttaa, mutta aika hyvin lusikka ja ruoka menee jo suuhun. Kahdella lusikalla se käy nopeasti:

Päivärytmi on muuten muuttunut aika lailla:

• Herään aamulla 5:45-6, joskus harvoin nukun puoli seitsemään.
• Päikkärit nukun kahdentoista maissa, yleensä noin puolitoista tuntia. Kotona viikonloppuisin joskus kauemminkin.
• Illalla menen nukkumaan 20:30-21. Joskus kukun yli yhdeksäänkin.

Hauskaa joulua kaikille! Nyt me toivotaan, että saadaan meidän perhe terveeksi pian, ollaan tosi inhottavassa nuhassa kaikki ja minä olen kuumeeessakin. Eipä se hirveästi minun menoani haittaa, mutta kun nuo äippä ja iskä on ihan raatoja.

Labels: kipeänä, Niilon suusta, syöminen