Niilon, Lassin ja Kertun blogi

Lassi täyttää tänään kaksi kuukautta. Viimeiset kuukaudet ovat olleet ehkä elämämme rankimmat: kiireellinen sektio, vauva lastenklinikalle ja takaisin Hyvinkäälle sairaalaan. Koitiutumisen jälkeen tutkimukset ovat jatkuneet ja olemme käyneet viikoittain sairaalalla erilaisissa tutkimuksissa. Lassi on todellakin tutkittu päästä varpaisiin, mm. nämä testit on tehty:

• 5 x sydämen ultra
• useita EKG:eitä
• 3 x pään ultra
• 2 x EEG
• aivojen magneettikuvaus
• 3 x vatsan alueen ultra
• kromosomitestit
• lukuisia verikokeita, aluksi useita kertoja päivässä, sitten kerran päivässä, sitten muutaman kerran viikossa ja nyt niistäkin on päästy eroon

Mitään syytä ei alun ongelmiin ole löytynyt vaan kaikki on ihan kunnossa. Neurologi haluaa uusia EEG:n vielä elokuussa ja kasvuhäiriön takia Lassin kasvua seurataan neuvolan lisäksi myös sairaalan lastenpolilla, mutta muuten ei nyt ole muita testejä tai lääkärikäyntejä kesälle tiedossa. Kokeet ja niiden tulosten odottaminen on ollut perheelle aika rankkaa, äidillä erityisesti yöunet jäävät vähiin aina parina edeltävänä yönä.


Lassi on ottanut lääkäreiden kehoitukset painonnoususta tosissaan. Paino oli tuplaantunut kahdeksan viikon ikään mennessä, jolloin mitat olivat 56,5cm ja 5180g. Maito maistuu ja Lassi syökin aika tiheään tahtiin, yölläkin parin tunnin välein. Onneksi äiti jaksoi alun pumppausrumban, sillä Lassin kanssa imetys on uskomattoman helppoa! Ei tietoakaan niistä rintaraivareista, joita Niilon kanssa oli synnäriltä lähtien. Temperamentiltaan Lassi vaikuttaa olevan isoveikkaansa rauhallisempi, ainoa mikä Lassin saa todella kiukustumaan on ruoan viivästyminen. Kun Lassi ilmaisee, että on nälkä, on tissin parasta olla valmiina. Muutoin Lassi on aurinkoinen vauva, joka hymyilee ja juttelee jo kovasti.


Yöt Lassi nukkuu rauhallisesti, herää välillä syömään ja jatkaa uniaan. Yöunta riittääkin sitten kellon ympäri tai enemmänkin. Päivisin Lassi on veljensä kaltainen, eli päiväunet mennään pienissä pätkissä. Kantoliinassa saattaa välillä uni maittaa useamman tunnin, mutta muuten unipätkät ovat 20-40 minuuttia silloin tällöin. Saa nähdä, miten päiväunet muokkaantuvat ajan kuluessa. Niilo alkoi aikoinaan nukkua kunnon unia kun siirtyi 9-kuisena yksiin päiväuniin. Tällä kertaa äiti ei jaksa vähäunisesta vauvastaan olla niin kovin huolissaan, eiköhän tuo nuku kun on väsynyt.

Labels: äidin suusta